Viikkotulokset

Eipä tässä sen kummempia selittelemään. Elämä tuli taas vastaan. Romahdin. Niin positiivisesti yritin ja lähdin liikkelle, mutta kertakaikkiaan, jaksamiseni loppui kokonaan. Makasin torstaina( siis oikeasti päivä tuon positiivisen tekstin jälkeen!!!) sohvalla ja ajattelin, että luovutan. Että en jaksa enää yhtään yrittää olla parempi ihminen, reipas ja tunnollinen ja niin helvetin positiivinen. Olin kuin jumissa siinä, selasin vanhoja viestejä liittyen noihin parisuhdejuttuihin ja mietin kaikkea sitä, jota joudun yksin kantamaan. Tuntui vaan, että en enää pysty elää tätä elämääni velvollisuuksineen kaikkineen. Viikonloppuna tapahtui sitä sun tätä, joka ei auttanut oloani, lukuunottamatta tapaamista erään buddhalaisen ystäväni kanssa. Hänen kanssa jutteleminen sai asiat tärkeysjärjestykseen. On keskityttävä vain olemaan läsnä tässä hetkessä. Harjoiteltava sitä ja ajateltava asioita myös oman viisauden kautta, ei vain olla tunteiden heiteltävänä. Ja niin. Kyllähän minä tiedän. Mutta niin vaikeeta välillä. Loppuenlopuksi siis viikosta tuli yksi vaikeimmistani. Nyt olen väsynyt, mutta rauhallinen. Päivä kerrallaan. Tässä kai yritän selittää, että painoprojekti ei ensimmäisellä viikolla lähtenyt odotusteni mukaan. Multa loppui voimat ja tahto olla vahva ja osaava. Ymmärsin, että kertakaikkiaan juuri nyt vaadin itseltäni joka saralla liikaa. Katsotaan mitä tulee siis. Kyllä mä vielä  näytän :) Huomenna uusi painopäivitys, tänään lukema 72.6 kg.