Maanantain kompastuskiviä....

Tämä olisi voinut olla sellainen päivä kun annan periksi väsymykselle, stressille ja pahalle mielelle. Onneksi niin ei nyt käynyt. Kilon miinus sai elämän hymyilemään aamulla, mutta päivän mittaan työasioden jumiutuminen, hidas eteneminen ja sosiaalisesti tökerö työkaverini arvostelevat kommentit saivat mieleni maahan. Tämän lisäksi työpäivä venyi jälleen luvattoman pitkäksi....

Kotiin tullessani kello oli jo yli kuusi, vatsa huusi nälkää ja mieli oli kiukkuinen. Syötyäni jauhelihakeittoa olisin voinut jatkaa syömistä, ehkä leipoa jotain suklaista tai keksiä syyn käydä kaupassa hakemassa koko perheelle herkkuja. Mutta ei. Lähdin kävelylle. Kävelin puoli tuntia, minkä jälkeen tapasin tyttäreni ja mieheni pulkkamäessä. Olo oli väsynyt ja huono, mutta enpäs ainakaan pilannut sitä lisää syömällä ja turruttamalla mieltäni:)

Tultuani kotiin olin voittanut syömisvimmaisen peikkoni, aloin keittämään uutta, lehdestä löytämäni reseptiä maissikeittoa ja laittamaan lapsille iltapalaa viilistä ja marjoista.
Nyt voisin olla väsähtäneenä television ääressä, mutta yritän keksiä muuta tekemistä.

Laihdutuskeinoni on kirjata kaloreita MYFitnessPal sovellukseen. Koitan syödä mahdollisimman monipuolisesti ja hankkia lisää kaloreita liikkumalla aktiivisesti. Tällä hetkellä "saan" syödä 1200 kaloria jotta laihtuisin 1 kilon viikossa. Liikkumalla voin ansaita lisää kaloreita. Tuo 1200 kaloria tuntuu tosi vähältä, saa olla tosi tarkkana ettei ylitä sitä, mutta toisaalta liikkumalla pystyy kerämään aika helposti lisää ruokaa:)

Maistoin tuota maissikeittoa laittaessani sitä valmiisiin annoskeppuihin työlounaaksi; oli aikamoista mössöä....ehkäpä saan sen kuitenkin alas, vaikkapa ruisleipää kyytipojaksi:) mies kyllä sanoi tykkäävänsä siitä laitettuaan voinokareen joukkoon.

Jossain vaiheessa pitäisi kirjata tarkemmat tavoitteet, ehkäpä jopa viikkotavoitteet ja palkintoja matka varrelle. Olen toiminut näin aina ennenkin ja saanut hienosti kiloja karisemaan. Toisaalta olisi mukava löytää ihan uusi keino tällä kertaa. Tämähän on se kerta jolloin lopetan laihduttamisen ja haen normaalipainon loppuelämäkseni:)Hirveetä kun ei oikein itsekään usko tuohon, taitaa olla liian monta epäonnistumista takana....

Luin kesällä Teemu Ollikaisen kirjan "Syö mitä mielesi tekee". Oli todella vakuuttavaa tekstiä ja sisäistinkin niitä neuvoja silloin kesällä jolloin laihdutin jälleen 7 kiloa ( 6kg niistä on jo tullut takaisin....). Suurin haaveeni on ammattitaitoinen personal trainer, joka potkii minua liikkeelle antaa inspiroivia neuvoja ja vahtii painoni suotuisaa kehitystä viikottain. Harmi, että kukkaroni ei kestä sellaista yleellisyyttä....Joka tapauksessa Ollikaisen kirja on erittäin suositeltava painonsa kanssa kamppaileville, itsellänikin on kirja edelleen yöpöydällä, avaan sen aina silloin tällöin arpoen"juuri sen hetken neuvon" summittaisesti selaamalla kirjasta päivän kohdan :) Taikauskoa, taikauskoa.....