Varaslähtö herkutteluun. Tilitys syömisvimmakohtauksesta nr.2

Niin vain mielialat muuttuvat ja päätökset horjuvat. Edellinen kirjoitukseni eiliseltä iltapäivältä antaa ymmärtää, että päättäväisyyteni on sitä luokkaa, ettei ylilyöntejä satu ainakaan lähiaikoina. No, sellainenhan tuli heti samalle illalle....

Oloni tänään aamulla eilisen herkuttelun jälkeen ei ole kehuttava. Heräsin tunteeseen, että nesteitä on kertynyt kehooni. Vatsani oli ja on vieläkin täynnä ilmaa ja voin kertoa, että se on erittäin pahanhajuista, aina kun olen syönyt liikaa vatsani reagoi näin, se osoittaa mieltä.... Mietin kumpi on parempi taktiikka; olla menemättä vaa'alle vai mennä sinne? Päätin olla menemättä, en viitsi masentaa itseäni, vaan koitan olla siinä uskossa, ettei elinen näy painonnousuna, voin  siis jatkaa rauhassa kohti tavoitetta ja vältellä parhaani mukaan lisää ahmimista. Kelasin läpi kaiken sen mitä söin, tunsin oloni vielä täydeksi ja omatuntoni soimasi minua. Samalla olo oli epävarma siitä, että jatkuuko ylilyönnit nyt kun hanat ovat auki. Mietin jopa, että viitsinkö kirjoittaa tätä blogiin, oli sellainen salaamisen halu, ihan kuin se ketään tai varsinkaan minua auttaisi!!! Salailu johtaisi vain tilanteen jatkumiseen. Päätin pistää stopin. Päätin kirjoittaa asiasta rehellisesti, niin kuin myös olen blogilupausta tehdessäni ajatellut.

Kuten jo aikaisemmin kirjoittelin, tämä projekti on niin pitkä, maali on vasta elokuussa ja välitavoite nr. 1(85kg) on vasta viikon päästä maanantaina. Olen jo melkein siinä, mutta tuleva ruotsinmatka tulee häiritsemään laihdutusta hiukan, siksi otinkin sen huomioon tavoiteaikatauluja suunnitellessani. Koska minulla on matkassani tällainen syömishäiriö, tiedän, että vastoinkäymisiä tulee välillä. Koitan oppia niistä. Alle listaan eilisen ahmimiskohtauksen syyt.

1. Kuukautiset ja alakuloinen olo heti aamusta.

2.Mieheni tilaamat laatikolliset ihania proteiinipatukoita joita oli helppoa ottaa pahimpaan himokohtaukseen

3. Jäljellä olevien kaloreiden vähyys illalla, tuli paniikki, että nyt en voikaan syödä oikein mitään enää illalla, vaikka nälkäkin olisi ollut. Käytiin koko perheen kanssa uimassa ja söin uinnin jälkeen proteiinipatukan. Tämän jälkeen päivän kalorini olivat menneet jo yli. Olo oli tyhjä ja paniikinomainen. Ajattelin, että söisin kuitenkin päivällä konditoriasta ostaamaani ihanaa ruisleipää kaksi siivua, koska se on jokatapauksessa terveellistä. Ruisleipä aiheutti kuitenkin himon ottaa lisää, otin vielä kaksi palaa....eli yhteensä neljä ja voita päälle...Tuo ruisleipä on muuuten paha, olen heikkona siihen...vaikka se on terveellistä, niin kohtuus kaikessa!

4. Lapset tappelivat ja minä räjähdin. Tuli paha mieli ja söin illalla television ääressä vielä kolme proteiinipatukkaa. Tuli taas hälläväliä olotila, hanat olivat auki ja ajattelin, että tämä päivä on jo pilalla, ei haittaa, vaikka pilaan sitä vähän lisää.

Kaloreita meni yli yhteensä yli 800!!!! Se on todella paljon, ottaen huomioon, että päivän kokonaiskalorimäärä on 1200kcal.

Miten pysäytän kohtauksen aiheuttaman pahan olon ja hälläväli-ilmapiirin? Otin aamupalaksi kiivin lisäksi proteiinipatukan, ehkei niin järkevää, ottaen huomioon eilisetkin ylilyönnit, mutta kaloreita ei kuitenkaan tule tavallista aamupalaa enemmän. Illalla lähdemme Tukholmaan, joten minulla on kaikenlaista mukavaa mietittävää tänään. Tulen kävelemään ulkona ja nauttimaan kauniista talvipäivästä, tulen tekemään ruokaa perheelle ja kirjaamaan kaikki kalorit ylös. Yritän parhaani mukaan pitää yllä positiivista mieltä ja pitää eilisen ylilyönnin nyt käsiteltynä ja menneenä pikkujuttuna tyyliin tulipahan nyt tehtyä, so what! Tänään on taas uusi päivä. Voin oikeastaan olla aika tyytyväinen siihen, että melkein kahden viikon laihdutusrupeaman aikana syömisvimmakohtauksia on tullut vain kaksi. Sen lisäksi ne eivät ole ihan sieltä pahimmasta päästä, varsinkin koska kohtaukset ovat jääneet vain yhteen iltaan. Paha olo ja huono omatunto ovat asioita joiden vuoksi kohtaukset jatkuvat. Positiivinen mieli ja usko itseensä kannattelevat läpi vaikeuksien.

Syömisvimmakohtauksen pohjimmaiset syyt:

Paha olo
Paniikki
Helposti saatavilla olevat herkut.

Halusin taas etsiä inspiraatiokuvan.Tämä kuva oli mielestäni vakuttava. Se kertoo siitä surullisestä tosiasiasta, että hyvin harva nainen on tyytyväinen ulkonäköönsä, asian ei tarvitse välttämättä mennä näin äärimmäisyyksiin, mutta minunkin lähipiirissäni on paljon normaalipainoisia, kauniita naisia, jotka eivät vain voi hyväksyä ulkonäköään sellaisenaan, se on erittäin surullista. Koetan pitää tämän mielessäni kun lähestyn tavoitepainoani, minun ei tarvitse olla täydellinen, laihtumisenkaan kautta en voi sitä saavuttaa! Voin siis huokaista ja olla tyytyväinen jo nyt, olen matkalla terveelliseeen, energisempään elämään, jossa voin käyttää vaatteita monipuolisemmin ja urheilla kevyemmin, siinä kaikki.

Tänään illallla laiva lähtee kohti Tukholmaa. Pidän mielessäni aikaisemmin kirjoittamani suunnitelmat: ei laivanannoja ja muuta naposteltavaa, muuten voin olla aika rauhassa. Tärkeätä on myös, että liika syöminen loppuu heti sunnuntaina! Sen sijaan voin vapaasti nauttia ravintolaruuasta ja jopa kahviloiden herkuista!
Lupaan tulla takaisin kirjoittamaan viimeistään sunnuntaina, kävi miten kävi, koska viimeistään maanantaina projekti jatkuu uudella innolla kohti seuraavan maanantain välitavoitetta!